perjantai 8. heinäkuuta 2011

Linssikastiketta

Linssikastiketta meillä on tehty vuosia ja sen reseptiä kysellään aina silloin tällöin. Ruoan nimi voisi yhtä hyvin olla muhennos tai keitto, mutta koska käytän sitä ruoan lisukkeena, niin olkoon se sitten kastike.

Se muistuttaa jokatapauksessa intialaista dahlia ja maistuu kuulemma parhaalta keskiyöllä suoraan kattilasta syötynä, kun se on seissyt liedellä noin kahdeksan tuntia. Mutta menee se tuoreenakin.


Öljy kuumennetaan ja sekaan lisätään mausteet sekä sipulia. Sain kerran mahtavaa linssikastiketta Pohjois-Intiassa, jossa vanha mummo valmisti ruoan ulkona avotulella ja hakkasi inkiväärin, kuminan, chilin ja muut mausteet kiveä vasten maassa. Käytin tässä versiossa kuitenkin ihan curryjauhetta, chilijauhetta ja cayannepippuria.

Kun mausteet ja sipuli ovat muhineet hetken verran, kaadan seoksen päälle noin neljäsosakattilallisen vettä. Ennen laitoin tässä välissä myös kasvisliemikuution tai kaksi, mutta olen myöhemmin todennut ne turhiksi.


Sillä välin, kun odottelee veden kiehumista kannattaa pestä linssit. Eikö olekin hyvä, että tästäkin on kuva erikseen? Käytän pieniä mahdollisimman punaisia linssejä. Ne vaahtoavat pestessä. Hieman pelottavaa mutta kuuluu ymmärtääkseni asiaan.

Seuraavaksi linssit kumotaan puhtaina kattilaan ja kaiken annetaan kiehua. Mukaan laitetaan tässä vaiheessa myös neljä tai viisi valkosipunlinkynttä, paljon oreganoa ja muita yrtttimausteseoksia, mustapippuria, suolaa ja ehkä lisää currya, jos siltä tuntuu.

Linssikastike palaa tosi helposti pohjaan, joten lisäilen sekaan vettä sitä mukaa, kun se tiivistyy. Kun kastike on kiehunut noin 20 minuttia, pilkon kolme tai neljä punaista kypsää tomaattia pieneksi leikkuulaudalla ja kaadan sekaan. Anna kiehua hiljalleen vielä toiset 20 minuuttia, hämmennän ja lisään edelleen vettä pikku hiljaa.

Noin 40 minuutin kuluttua tai kun linssit ovat täysin pehmenneet kastike on valmis. Tällä kertaa se syötiin tulisen kanan, täysjyväriisin, salaatin ja raidan kanssa.


Huomenna matkaamme astangajoogakoulun kesäleirille Houtskariin. Viime vuonna ruoka oli aikuisten mielestä älyttömän hyvää mutta lasten kanssa keiteltiin lopulta perunoita ja paistettiin nakkeja yhteiskeittiössä. Saaristokuulumisia luvassa kuitenkin ensi viikolla!

5 kommenttia:

  1. kiitos yksityiskohtaisesta ohjeesta tarkkoine mittoineen! meillä tätä testataan parhaillaan, olkoonkin että linssejä tähän ei tule vaan riisi-ohra-seoksen jämät hautuu samassa pannussa kastikkeen ja mikä-lie-pakastekalojen kappaleiden kanssa. ja tomaatit on korvattu tomaattimurskalla ja mausteet voittopuolisesti muilla mausteilla. tekele tuoksuu kyllä ihan lupaavasti vaikka näyttääkin joltain ihan muulta. kerron kohta lisää aiheesta...

    VastaaPoista
  2. jepp! tää maistuu ihan syötävältä! helppojen miesten vaativa pata, vois oikeestaan sanoa mut siis tuhannesti kiitoksia vinkistä, sä tiedät miten orjallisia ohjeen noudattajia tässä taloudessa kokkaa!!!

    (haave ihan oikeen linssikastikkeen tekemisestä elää ja voi hyvin.)

    VastaaPoista
  3. Tärkeintä on inspiraatio ja prosessi! Tulkee sieltä kulttuurikaupungista tänne niin me leivotaan teille pellillinen hillobaananeja.

    VastaaPoista
  4. Mäkin taida teidän ideoimana tehdä lähipäivänä vaativien naisten helpon padan.

    VastaaPoista
  5. kannattaa! likä-lie-pakastekalan voi oikeen hyvin jättää pois koska maistuu ihan kasviversionakin. oikeestaan mieluummin olisin laittanut riisi-ohran tilalle pelkkää ohraa mutta sattui olemaan sekoituksen jämät vielä tallella.

    ja voi kun päästäiskin näkemään ja kokemaan ihan käytännössä hillobanaanien leivonta!

    VastaaPoista