Toiveruno

Ihanien hetkien tunnelma

Herkullisia jälkiruokia

Kaikki tekevät kauniita tapoja.

He juovat.

Viini on maan parhaimman makuista viiniä.

Kaikilla on kauniit vaatteet päällä.

Keijut lentelevät ilmassa.

Kaikki tanssivat kauniiden hääparien kanssa,

Kaikilla on todella hauskaa,

Joillakin on lapsia mukana.

Kaikilla on lyhty kädessä.

Kaikilla on todella ihana tunnelma.

Sydämestä saakka heillä on ihana olo.

Kenelläkään ei ole paha mieli.

Kaikilla on todella hienot kamerat.

Ne ketkä tulevat polkupyörällä,

heillä on hienot pyörät.

Kynttilät loistavat kuin kauneimmat kukat.

Kaikki lapset pomppivat sisätrampoliineilla.

Kaikki piirtävät mageita piirustuksia.

Kaikilla on kauniit kynät mukana, jos he haluavat kirjoittaa.

Kaikki tekevät hienoja keijuhyppyjä.

Kaikki tekevät hienoja liikkeitä.

Kaikilla on todella hauska tunnelma,

sydämestä saakka.

(Iisa 5 v)

Kylänmiehet, hoks: Riistakausi on alkanut!

Juteltiin hameväen kanssa, että valmistan tavallista makaroonilaatikkoa. Kävin kaupassa. Luomujauhelija oli loppu, joten ostin hirveä. En löytänyt Elisan suosittelemaan italiaista pastaa ja korvasin sen Reformin täysjyvävehnäpastalla. Kun Ellu soitti töistä ja sille selvisi em. muutokset langan päässä tuli hiljaista.



Ensimmäinen annos otettu. Herkullista.

Struktuuri

Annoksen voi koristella pestorenkaalla

Ohjeet:

Tehtiin niinkuin tavallinen makaroonilaatikko.

Ainesosat:

1, 3litraa maitoa, 500 g hirveä, 500 g reformipastaa, 2 isoa sipulia, 8 kananmunaa, tölkki chilitomaattimurskaa, 4 isoa tomaattia (oisko ollut jopa enemmän), Vogelin kasvisliemikuutio, cayannepippuri, chili, mustapippuri ja suola.

Että sen tyyppistä.

Banaanit ovat joskus hyviä

Lasten ruokailu on välillä haastellista (ehkä blogin nimestäkin voi jo päätellä jotain). En tiedä onko vika sitten kokissa vai missä, mutta jonkun aikaa sitten toiveena oli, että voisin edes joskus tehdä yhtä hyvää ruokaa kuin lentokoneessa.

Asiaa on vähän auttanut, kun olen laittanut lapset itse hommiin. Tällä kertaa toiveruokana oli mahdollisimman samanlaista kalakeittoa kuin päiväkodissa ja jälkiruoksi tuoreita baananeja ja luomumangoa (sic).

Kala pilkkoutui helposti, eikä siinä vaatteitakaan tarvittu. Keitimme ensi porkkanaa ja erittäin pieneksi leikattua sipulia yhden kasvisliemikuution kanssa vajaat 10 minuuttia. Sitten sekaan pilkottin 3-4 perunaa. Kun porkkanat ja perunat olivat puolikypsiä, kaadoin päälle muutaman desin maitoa, johon oli haarukalla seoitettu ruokalusikallinen vehnäjauhoa. Tässä vaiheessa lisättiin myös lohi. Lopuksi hiukan suolaa ja tilliä. Ja kyllä, tavoitimme kuulemma laitosmaisen maun, jota lähdetiin hakemaan.

Jälkiruoka odotti vieressä.

Ja hyvällä ruoalla jaksaan kaikenlaista. Lähiaikoina Iisa on sanellut mm. runot Ihanien hetkien tunnelma, Romattisessa yössä ja Banaanitranboliini. Tässä niistä viimeinen:

Banaanitramboliini

Banaanit ovat joskus hyviä

Banaanit ovat joskus hyviä

Banaanit ovat joskus hyviä

Banaanit ovat joskus hyviä

Banaanit ovat joskus hyviä

Banaanit ovat hypänneet Iisan suuhun.

Onneksi on syksy

Pitäisi varmaan kirjoitella suppilovahveroreseptejä ajan hengessä mutta me ollaan vielä niin jäljessä, että Iisa pilkkoi vasta viimeisen kesäkurpistan pakastimeen. Joku tuttu juuri sanoi, ettei halua enää kuulla kyseisestä kasviksesta viime kesän jälkeen vähään aikaan.

Keksittiin kurpitsalle kyllä monenlaista käyttöä:

Uusien perunoiden kanssa, oudossa wokkiruaassa, jossa tomaattia, lehtikaalia ja jalopenoja. Lehtikaalista tulee muuten tosi hyvää, kun sitä keittää tasan 11 minuuttia (äidin ohje).

Soijarouhetomaattikastikeessa..

Pizzassa kanttarellien kera...

Kasviskeitossa..

Papupadassa tumman riisin ja Chris Cleaven ihana "The Other Hand" kirjan kanssa..

 

Muutama pala meni kalakeittoonkin. Onneksi lapset eivät vielä osaa lukea. 

Mutta nyt se on loppu ja voidaan syödä jotain muuta. Tatu teki eilen aika erikoista mutta hyvää hirvenlihamakaroonilaatikkoa, koitan houkutella kirjoittamaan reseptin tänne.